Uutisen päiväys

11.02.2016← Takaisin

Käräjäoikeuksien lakkautukset todella valitettavia – lakkautusten kustannuksia seurattava tarkkaan

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström julkisti tänään Suomen käräjäoikeusverkoston lähivuosien suuntaviivat. Säästösyistä oikeusministeriö aikoo lakkauttaa 7 käräjäoikeutta. Uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018.

Suomen Lakimiesliitossa osattiin odottaa leikkausuutisia. ”Maan hallituksen päätös uusista käräjäoikeuksien lakkauttamisista on todella valitettava, mutta samalla odotettu. Pöydällä oli jo oikeusministeriön virkamiestyöryhmän ehdotus viime maaliskuulta, jossa työryhmä ehdotti 10 tai 13 käräjäoikeuden lakkauttamista ja jonka silloinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson tyrmäsi. Nyt hallitus päätyi pitkien vääntöjen jälkeen sitten 7 käräjäoikeuden lakkauttamiseen”, toteaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander. Tällä hetkellä Suomessa on 27 käräjäoikeutta, joiden määrää oikeusministeriö suunnittelee vähentävänsä 20:een.

Lakimiesliiton kanta lakkautusintoon ei ole muuttunut viime vuoden keväästä. ”Olemme edelleen sitä mieltä, että vuonna 2010 toteutetun edellisen lakkautusprojektin vaikutuksia kansalaisten oikeusturvaan tai tuomioistuinlaitoksen kustannusrakenteeseen ei ole kunnolla tutkittu ja se olisi pitänyt tehdä ennen mahdollisia uusia lakkautuksia.”, Tilander kritisoi.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoi tiedotustilaisuudessa, että tämän päätöksen jälkeen käräjäoikeusverkoston pitäisi säilyä ennallaan 20-30 vuotta. ”Jos tästä jotain positiivista hakee, niin toivottavasti nyt voidaan keskittyä pidemmällä tähtäimellä aitoon kehittämistyöhön. Henkilöstölle jatkuva epävarmuus ja muutot ovat olleet raskaita. Toivottavasti myös tavoitteet tuomareiden paremmista mahdollisuuksista keskittyä lainkäyttöön ja hankkia täydennyskoulutusta toteutuvat”, Tilander sanoo.
Tilander korostaa, että oikeusministeriön tulee seurata tiiviisti nyt toteutettavista lakkautuksista seuraavaa tuomareiden, syyttäjien, oikeudenkäyntiavustajien ja todistajien matkakustannusten kasvua. ”Ymmärrämme hyvin kuinka tiukka valtion taloudellinen tilanne on ja juuri sen takia haluamme, että ministeriö seuraa tiiviisti kustannusten kehittymistä. Emme ole tähänastisten selvitysten perusteella vakuuttuneita siitä, että seiniä vähentämällä saadaan aikaan kovinkaan paljon suoraa säästöä, kun samalla matkakustannukset väistämättä kasvavat”, hän sanoo.

Lakimiesliitto ei katso hyvällä myöskään tuomioistuinten ulkopuolisten oikeuspalvelujen karkaamista kauemmas ihmisten ulottuvilta. ”Tuomioistuinpalvelujen lisäksi ihmisiltä katoavat kauemmaksi perhe- ja perintöasioihin liittyvät tuomioistuinten ulkopuoliset palvelut ja pk-yrityksiltä esimerkiksi sopimusten laatimiseen liittyvä osaaminen, kun asianajo- ja lakiasiaintoimistot muuttavat pois lakkautuspaikkakunnilta.”

Tilanderilla on selkeä mielipide siitä, miten oikeushallinnon organisointia tulisi uudistaa. ”Seuraavan askelen tulee olla Euroopan neuvoston suositusten mukaisen, oikeusministeriöstä erillisen tuomioistuinhallinnon perustaminen kuluvan vaalikauden aikana. Oikeusministeriö asetti sen 2013 julkaistussa oikeudenhoidon uudistamisohjelmassaan tavoitteeksi ja viime vuonna raporttinsa luovuttanut sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon resursseja pohtinut kaikkien eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä listasi sen myös erityisesti kannattamiensa toimenpiteiden joukkoon. Nyt on aika painaa kaasua tuomioistuinhallinnon kanssa”, Tilander kehottaa.

Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Jore Tilander, 041 458 0030, jore.tilander@lakimiesliitto.fi
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Mikko Salo, 041 458 0033, mikko.salo@lakimiesliitto.fi