Uutisen päiväys

11.10.2019← Takaisin

Lakimiesliitto kiirehtii maalittamisen kriminalisointia

Henkilötietojen levittämistä sosiaalisessa mediassa, puhelinterroria, halventavia kirjoituksia keskustelupalstoilla ja jatkuvia perättömiä rikosilmoituksia. Tappouhkauksia, uhkaavaa painostusta ja osoitetietojen kalastelua. Oikeudenhoidon ammattilaiset eivät joudu vain käsittelemään tällaisia tekoja, vaan joutuvat itse niiden kohteeksi. Kokemuksista kerrottiin Lakimiespäivän yhteydessä Helsingissä perjantaina. Lakimiesliitto vaatii maalittamisen kriminalisointia.

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa kohteeksi otetusta henkilöstä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä eri tavoin hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan kohteen toimintaan.

Asiantuntijat ovat olleet erimielisiä siitä, missä määrin nykyinen rikoslaki mahdollistaa ilmiöön puuttumisen ja tarvitaanko uusia lainsäädännöllisiä keinoja.

– Erityisesti viranomaistoiminnan turvaaminen on laillisesti toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Maalittamiseen tulee puuttua koko yhteiskunnan suojaamiseksi, toteaa Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Antero Rytkölä.

Viranomaistoimintaa turvataan rikoslain 16 luvussa, johon Lakimiesliitto toivoo maalittamisen kriminalisoivaa lisäystä.

Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä.

– Monet maalittamiseen soveltuvat rikosnimikkeet ovat asianomistajarikoksia, jolloin yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on liian korkea. Maalittamisesta tulee tehdä yleisen syytteen alainen rikos, jolloin velvollisuus puuttua tilanteeseen on yhteiskunnalla, ei yksittäisellä virkamiehellä, Antero Rytkölä toteaa.

– Maalittamiseen puuttuminen on välttämätöntä myös työsuojelullisesta näkökulmasta, Rytkölä korostaa.

Lakimiespäivän tiedotustilaisuudessa maalittamisen kohteeksi joutumisesta kertoivat aluesyyttäjä Heikki Stenius ja käräjätuomari Paula Virrankoski.

­Nimeäni on levitetty netin keskustelupalstoilla ja ihmisiä on pyydetty kertomaan sekä levittämään minua koskevaa tietoa. Kanssani käytyjä puhelinkeskusteluja on striimattu Youtubeen. Minusta on kirjoitettu halventavaan tyyliin keskustelupalstoilla ja toiminnastani on tehty useita perättömiksi osoitettuja rikosilmoituksia, Heikki Stenius kertoo kokemuksistaan.

Käräjätuomari Paula Virrankoski on joutunut itse tappouhkauksen kohteeksi ja hänen osoitetietojaan on pyritty kalastelemaan. Hän on myös joutunut seuraamaan kollegoidensa joutumista maalittamisen uhreiksi.

– Tapausten taustalla on tietenkin se, että tuomari joutuu virkatehtävissään ratkomaan juttuja, joiden käsittelyä maalittajat eivät halua. Häiritsemällä tuomaria halutaan hänen ottavan sillä tavoin kantaa keskeneräiseen juttuun esimerkiksi julkisuudessa, että hän joutuu jääväämään itsensä koko asian käsittelystä. Tämä tekee tuomarin roolin maalittamisen kohteena äärimmäisen raskaaksi, Virrankoski kertoo.

Lakimiespäivä on Suomen Lakimiesliiton joka toinen vuosi järjestämä tapahtuma, joka kokoaa laajasti yhteen eri aloilla toimivia juristeja.  Tänä vuonna tapahtuma järjestetään 11.10. Helsingin Messukeskuksessa.

 

Lisätiedot:

Antero Rytkölä, Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja, p. 050 303 9104
Janne Laukkanen, viestintäjohtaja, Lakimiesliitto, p. 040 588 1925