Uutisen päiväys

09.11.2021← Takaisin

Lakimiesliitto vastustaa koulutusvastuiden laajentamista – Riittävä juristimäärä turvataan panostamalla nykyiseen koulutukseen

Vaasan yliopisto ja Åbo Akademi ovat hakeneet lupaa käynnistää uudet koulutusohjelmat, jotka tuottaisivat yhdessä noin 50 uutta oikeustieteen maisteria vuosittain. Lakimiesliitto vastustaa suunnitelmia, koska ne perustuvat puuttuvaan rahoitukseen ja ylimitoitettuihin odotuksiin tulevien vuosien juristitarpeesta. Sen sijaan Lakimiesliitto vaatii pitkäjänteisiä panostuksia nykyisiin koulutusohjelmiin. Liiton esityksillä on turvattavissa työmarkkinoiden tulevat lakimiestarpeet.

- Meillä elää tiukassa harhaluulo, että lakimiehiä koulutettaisiin nykyisin liian vähän. Tämä ei pidä paikkaansa. Selvitysten mukaan juristeja koulutetaan tällä hetkellä riittävästi, mutta aivan liian halvalla. Koulutusta toteutetaan puutteellisin resurssein, toteaa Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.

­- Vaikka lakimiehiä koulutettaisiin satamäärin nykyistä enemmän, ei sillä ratkaista laajan ja harvaan asutun maan jokaisen kylän yksittäistä rekrytointiongelmaa. Työtehtävien vetovoimatekijät ratkaistaan aivan muutoin kuin sisäänottomäärää kasvattamalla.

Syksyn aikana sekä Vaasan yliopisto että Åbo Akademi ovat hakeneet opetus- ja kulttuuriministeriöltä lupaa käynnistää oikeustieteen maisterin koulutusohjelmat. Åbo Akademissa voi jo nykyään opiskella ruotsinkielisessä oikeusnotaarin koulutusohjelmassa ja hakeutua sitten muihin koulutusyksiköihin suorittamaan maisterivaiheen opinnot. Vaasassa puolestaan toimii jo Helsingin yliopiston alaiset koulutusohjelmat oikeusnotaareille ja oikeustieteen maistereille. Nyt Vaasan yliopisto hakee omaa ON/OTM-koulutusoikeutta.

Molemmat yliopistot ovat perustelleet lisäpanostuksia työelämän rekrytointitarpeilla. Työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämän tuoreen Ammattibarometrin (2021) mukaan juristityönhakijoiden määrä on kuitenkin pääsääntöisesti tasapainossa alueellisen kysynnän kanssa.

Myös niin kutsutun Osaamisen ennakointifoorumin mukaan oikeustieteiden korkeakoulutuksen tarve säilyy nykytasolla vuoteen 2035 asti. Samaisen selvityksen mukaan oikeustieteellisen koulutuksen tarve on vuosien 2017–2019 tutkintomääriä suurempi, mutta jo vuoden 2019 valmistuneiden määrä on lähellä pitkänaikavälin tarvetta.

- Näin ollen oikeustieteellisen alan koulutusta ei ole tarvetta lisätä, Lakimiesliiton Jore Tilander huomauttaa.

Koulutusvastuiden laajentaminen nykyisestä vaatisi myös merkittäviä lisäresursseja opetus- ja tutkimushenkilökuntaan tilanteessa, jossa resurssit eivät riitä nykyisissäkään koulutusyksiköissä. Yliopistojen rahoitus on puutteellista ja aiemmat leikkaukset aiheuttavat edelleen yliopistoille säästötarpeita. Pysyviä laajennuksia ei voida siten rakentaa epävarman rahoituksen varaan.

Ongelmat eivät koske vain puuttuvia euroja, vaan myös pätevän suomen- ja ruotsinkielisen opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytointi eri puolilla maata on erittäin haastavaa. Erityisesti rekrytointihaaste koskee ruotsinkielentaitoisia. Myös marraskuun alussa julkaistun Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) arviointiraportin mukaan olisi ennemminkin järkevämpää keskittää kuin hajauttaa ruotsinkielistä koulutusvastuuta.

Åbo Akademin oikeustieteen opiskelijat ovat tällä hetkellä kiistatta muita oikeustieteen opiskelijoita heikommassa asemassa, sillä heille ei ole tarjolla suoraa väylää jatkaa maisteriopintoihin alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen. Lakimiesliitto korostaa jokaisen oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneen oikeutta suorittaa OTM-tutkinto.

Lakimiesliitto vaatii, että Åbo Akademissa oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneiden tulee voida siirtyä mahdollisimman joustavasti ja ripeästi maisteriopintoihin.

- On järkevintä, että Helsingin yliopistolla on jatkossakin nykyisenlainen valtakunnallinen ruotsinkielinen OTM-koulutusvastuu, eikä tätä vastuuta lähdetä pirstaloimaan eri yksiköihin. Tämän vastuun tulee sisältää velvollisuus ottaa automaattisesti kaikki Åbo Akademissa ruotsinkielisen oikeusnotaarin tutkinnon suorittaneet jatkamaan maisteriopintojaan Helsinkiin tai Helsingin yliopiston Vaasan yksikköön, ilman arvosanarajoja, korostaa Jore Tilander.

Ruotsinkielisen koulutuksen osalta Lakimiesliitto vaatii myös lisäpanostuksia niihin koulutusyksiköihin, joissa opetusta jo tapahtuu ruotsiksi. Käytännössä tämän tarkoittaa Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan nykyisin tarjoamaa opetusta Helsingissä ja Vaasassa sekä Åbo Akademin ruotsinkielistä oikeusnotaarin koulutusohjelmaa.

- Uskomme opetus- ja kulttuuriministeriön osalta järjenkäyttöön. Ei ole mitään mieltä ripotella vähiä euroja ja osaavaa opetushenkilökuntaa tempoilevasti nykyistä laajemmalle ympäri maata. Panostukset on tehtävä nykyisiin koulutusohjelmiin, Jore Tilander tiivistää.

Lue lisää: Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin esityksistä oikeustieteen alan yliopistollisen koulutusvastuun laajentamisesta

Lisätiedot:
Jore Tilander, toiminnanjohtaja, 041 458 0030
Jenni Tuomainen, koulutuspoliittinen suunnittelija, 045 678 8021
Janne Laukkanen, viestintäjohtaja, 040 588 1925