Uutisen päiväys

01.07.2019← Takaisin

Maalittaminen tulee kriminalisoida

Maalittamisen kriminalisointi saa laajaa tukea oikeudenhoidon järjestöiltä ja poliiseilta. Myös Lakimiesliitto vaatii lainsäädäntömuutoksia.

Poliisit ja oikeushallinnon järjestöt asettuvat tukemaan Poliisihallituksen, Valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien lakiesitystä maalittamisen krimalisoinniksi. Maalittaminen on koko demokraattista oikeusjärjestelmää horjuttavaa toimintaa, jonka kohteeksi joutuu yksittäinen virkamies.

Virkamiehiin kohdistuva maalittaminen on viime vuosina yleistynyt haitallinen ilmiö, jolla pyritään vaikuttamaan koko demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän ytimeen; poliisitoimintaan, syyteharkintaan ja lainkäyttöön.

Poliisihallitus, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja käräjäoikeuksien laamannit ovat jättäneet 17.6.2019 oikeusministeriölle lainsäädäntöesityksen viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi. Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Suomen Lakimiesliitto ry, Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit ry tukevat esitystä kaikilta osin.

Kansalaisten ja oikeusvaltion suojaksi

Maalittamisella tarkoitetaan systemaattista toimintaa, jossa virkamiehestä tai hänen läheisistään kaivetaan eri lähteistä tietoja ja pyritään niitä eri tavoin hyödyntämällä epäasiallisesti vaikuttamaan viranomaisen toimintaan. Yksittäinen virkamies on maalittamisessa vain välikappale, vaikka toiminta henkilöityykin häneen.

– Viranomaistoiminnan turvaaminen on laillisesti toimivan yhteiskunnan perusedellytys. Maalittamiseen tulee puuttua koko yhteiskunnan ja kaikkien kansalaisten suojaamiseksi, järjestöt korostavat.

Viranomaistoimintaa turvataan rikoslain 16 luvussa. Rikoslaki ei ole pysynyt täysin mukana ajassa, eivätkä olemassa olevat pykälät riitä muuttuneessa toimintaympäristössä. Siksi liitot kannattavat erillistä maalittamisen kriminalisoivaa lisäystä rikoslain 16:een lukuun.

Asianomistajarikoksista yleisen syytteen alaisiksi

Nykylainsäädäntö ei suojaa riittävästi maalittamiselta. Tällä hetkellä maalittamistapaukset käsitellään rikosoikeudellisesti esimerkiksi kunnianloukkauksena, laittomana uhkauksena tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisenä.

Monet maalittamiseen soveltuvat rikosnimikkeet ovat asianomistajarikoksia, jolloin yksittäisen virkamiehen kynnys rikosilmoituksen tekemiseen on korkea.

Järjestöt tukevat lainsäädäntöesitystä, jonka mukaan soveltamisalaltaan yleisten, maalittamiseen soveltuvien asianomistajarikosten kriminalisoinnit muutettaisiin viralliseen syytteen alaisiksi rikoksiksi tilanteissa, joissa henkilö joutuu rikoksen kohteeksi omien tai läheisensä työ- tai virkatehtävien vuoksi. Tällöin asian eteenpäin vieminen ei jäisi uhrin vastuulle, vaan myös työnantajalla olisi mahdollisuus käynnistää prosessi.

Syyteoikeus on jo lievän pahoinpitelyn osalta järjestetty edellä mainitulla tavalla; lievä pahoinpitely on virallisen syytteen alainen rikos, kun teko on kohdistunut henkilöön hänen työtehtäviensä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.

Työnantajalla on velvollisuus puuttua

Syyteoikeuden järjestäminen virallisen syytteen alaiseksi on perusteltua myös työsuojelullisesta näkökulmasta. Työssä tapahtuva häirintä kaikissa muodoissaan on työhön liittyvä terveys- ja turvallisuusriski. 

– Työnantajalla on jo nyt työturvallisuuslakiin perustuva yleinen velvollisuus huolehtia, ettei työntekijöille aiheudu hengen tai terveyden vaaraa työssä, sekä tarvittaessa velvollisuus puuttua terveyttä tai turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin.

Maalittaminen ei kuulu sananvapauden piiriin

Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluva oikeus kritisoida virkamiehen tai viranomaisen toimintaa on eri asia, kuin yksittäiseen virkamieheen kohdistuva häirintä, järjestöt korostavat.

– Tarkoituksellisesti loukkaavaa tai häiritsevää toimintaa ei tule sallia missään tilanteessa eikä missään muodossa, järjestöt painottavat.

Järjestöt pitävät tärkeänä, että maalittaminen ilmiönä erotetaan vihapuheesta. Maalittaminen voi olla kielteisen julkisuuden avulla tai sillä uhkaamalla tapahtuvaa epäasiallista vaikuttamista viranomaistoiminta. Maalittaminen ei kuitenkaan välttämättä ole julkista.

– Maalittamisella ei tarkoiteta yksittäisiä vihanpurkauksia sosiaalisessa mediassa, saati poliisipartion keikkapaikalla saamaa välitöntä asiakaspalautetta, korostaa SPJL:n puheenjohtaja Jonne Rinne.

– Oleellista on, että maalittamisen tarkoituksena on vaikuttaa viranomaisen kykyyn tai haluun hoitaa virkatehtäväänsä tai tulevia virkatehtäviä, korostavat liitot.

Järjestöt esittävät, että oikeusministeriö ryhtyy välittömiin toimiin maalittamisen kriminalisoimiseksi sekä muihin esityksessä mainittuihin lainsäädäntömuutoksiin, ja toivovat, että valmistelu toteutetaan työryhmässä, jossa ovat edustettuina ainakin allekirjoittaneet henkilöstöjärjestöt ja lainsäädäntöesityksen tehneet osapuolet.

Kirjeen ovat allekirjoittaneet Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry, Suomen Lakimiesliitto ry Suomen Syyttäjäyhdistys ry, Suomen tuomariliitto ry ja Suomen Kihlakunnanvoudit ry.

Liite (pdf): Lainsäädännölliset muutostarpeet viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi

 

Lisätietoja:

Antero Rytkölä
hallituksen puheenjohtaja
Suomen Lakimiesliitto ry
050 303 9104

Jonne Rinne
puheenjohtaja 
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry
050 399 8795                                                   

Jukka Haavisto
puheenjohtaja                                             
Suomen Syyttäjäyhdistys ry
050 5276580