Uutisen päiväys

03.12.2013← Takaisin

Päätös koulutusmäärien lisäämisestä lykkääntyy

Rakennepoliittinen ohjelma jätti täsmentämättä hallituksen toimet niin sanotun hakijasuman purkamiseksi. Päätökset korkeakoulujen sisäänottomäärien määräaikaisesta nostamisesta siirtyivät kevään kehysriiheen. Lakimieskoulutuksen lisäämiselle ei ole mitään tosiasiallisia perusteita, joten koulutuksen mahdollista laajentamista ei tule kohdistaa oikeustieteen alalle.

Hallituksen 29.11.2013 tekemä päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta käsitteli muun muassa niin sanottua hakijasuman purkua, eli korkeakoulujen sisäänottomäärien määräaikaista nostamista. Ennakkotietojen perusteella oli pelättävissä, että hallitus olisi nostanut jo nyt merkittävästi koulutusmääriä syksyllä 2014 alkaviin koulutusohjelmiin. Yksi mukana oleva ala olisi ollut oikeustiede.

Lakimiesliitto teki työtä sen eteen, ettei päätöstä tehtäisi puutteellisten tietojen varassa tarpeettoman nopealla aikataululla. Keskeistä on huomioida eri alojen työvoiman tarve tulevaisuudessa ja mitoittaa koulutus sen mukaisesti. Lakimiesliiton työ tuotti tulosta, sillä hallitus joutui ottamaan asiassa aikalisän. Päätöstä voidaan tulkita niin, että sisäänottoja nostetaan todennäköisesti vasta vuodesta 2015 alkaen - ei 2014, kuten alun perin suunniteltiin. Lisäksi hakijasuman purun kaikki yksityiskohdat ovat auki, kuten lainaus päätöksestä osoittaa: “Lisäysohjelman kestosta, laajuudesta ja rahoituksesta päätetään hallituksen kehysvalmistelun yhteydessä.” Mitään päätöstä ei siis ole olemassa siitä, mille aloille aloituspaikkojen lisäykset tullaan kohdentamaan. Olennaisin kysymys näistä on rahoituksen löytäminen. Onko hallituksella mahdollisuus laittaa uutta rahaa kymmeniä miljoonia hankkeeseen, jonka tuotosta ei ole mitään takeita.

Lakimiesliitto ei vastusta korkeakoulutuksen laajentamista sinänsä. Suomen koulutustason nousu on mahdollistanut korkean tuottavuuden tietointensiivisten työpaikkojen syntymisen maahamme. On kuitenkin perusteetonta ajatella, että minkä tahansa alan korkeakoulutus olisi aina hyödyllistä. Alalla on oltava selkeä lisätyövoiman tarve. Tuore työ- ja elinkeinoministeriön ammattibarometri tunnistaa useita sellaisia aloja, joilla on työvoimapulaa - paikkoja on auki, mutta hakijoita ei ole. Lainopillinen ala ei näihin kuulu. Opetus- ja kulttuuriministeriön soisi hyödyntävän myös muiden ministeriöiden osaamista, kun lopullista päätöstä valmistellaan.

Lakimiesliitto jatkaa vaikuttamistyötä sen eteen, ettei koulutusmääriä lisättäisi oikeustieteellisellä alalla. Tämä erä voitettiin, mutta lopullisesta päätöksestä ei ole vielä takeita. Kehysriihi on maaliskuussa, joten siihen asti jokaisella asiasta huolestuneella on mahdollisuus vedota päättäjiin. Lakimieskoulutuksen lisäämiselle ei ole nyt - kuten ei ole ollut aiemminkaan - mitään tosiasiallisia perusteita.

Lisätietoja:

Oikeuspoliittinen asiamies, OTM, Eero Blåfield, eero.blafield@lakimiesliitto.fi, 041 458 0021