Uutisen päiväys

17.12.2020← Takaisin

Runsaasti töitä, mutta stressiä työpaikoista - Oikkareiden työkyselyn tulokset on nyt julkaistu!

Työkyselyn tulosten mukaan oikeustieteen opiskelijat tekevät erittäin runsaasti töitä opintojensa ohella. Suurin työllistävä toimiala ovat yli 20 juristin asianajo- tai lakiasiaintoimistot. Toisaalta monet opiskelijat kokevat stressiä työnhausta ja paine saada oman alan töitä jo opintojen alkuvaiheessa on suurta. Lakimiesliiton palkkasuositukset vaikuttaisivat olevan laajasti erityisesti yksityissektorin työnantajien tiedossa. Kyselyyn vastasi yli 800 opiskelijaa ympäri maata.

Vuoden 2020 työkyselyyn vastanneista opiskelijoista yli 80 prosenttia ilmoitti tehneensä töitä viimeisen kahden opiskeluvuoden aikana. Vastaajista oman alan töitä oli tehnyt hieman yli 60 prosenttia. 

Selkeästi suurin oikeustieteen opiskelijoita työllistävä toimiala on yli 20 juristin asianajo- ja lakiasiaintoimistot: noin kolmasosa vastaajista on työskennellyt opintojensa aikana isossa asianajo- tai lakiasiantoimistossa. Vastaajista, jotka ilmoittivat tehneensä oman alan töitä, jopa hieman yli 70 prosenttia ilmoitti työskennelleensä asianajosektorilla jossain vaiheessa opintojaan. Myös valtion virastoihin (pois lukien syyttäjä, poliisi, verohallinto ja tuomioistuinlaitos) on opintojensa aikana työllistynyt reilu viidesosa vastaajista. Opiskelijoita työllistävät yleisimmät toimialat ovat pysyneet kuta kuinkin samoina verrattuna vuoden 2017 ja 2018 kyselyihin.  

Avoimista vastauksista kävi ilmi, että monet opiskelijat kokevat stressiä työnhausta ja paine saada oman alan töitä jo opintojen alkuvaiheessa on suurta. Noin kolmasosa vastaajista ilmoitti aloittaneensa ensimmäisessä oman alan työpaikassa jo ensimmäisenä opiskeluvuonna.  

Tarkastellessa vastauksia yliopistoittain on nähtävissä, että Helsingissä opiskelevat opiskelijat aloittavat ensimmäisessä oman alan työpaikassa keskimääräistä aikaisemmin verrattuna muissa kaupungeissa opiskeleviin opiskelijoihin. Ilmiö selittyy sillä, että monet opiskeluaikaiset oman alan työpaikat painottuvat pääkaupunkiseudulle.  

Kyselyyn vastanneista opiskelijoista lähes 70 prosenttia ilmoitti nykyiseksi tai viimeisimmäksi työskentelypaikakseen pääkaupunkiseudun. Turussa, Rovaniemellä, Vaasassa ja Joensuussa opiskelevien vastauksissa ei ollut havaittavissa huomattavia eroja siinä, milloin opiskelijat aloittavat ensimmäisessä oman alan työpaikassa. Selkeä enemmistö vastaajista aloitti ensimmäisessä oman alan työpaikassaan ensimmäisen kolmen opiskeluvuoden aikana.  

Työkyselyssä kartoitettiin Lakimiesliiton palkkasuositusten toteutumista käytännössä. Liitto julkaisee palkkasuositukset vuosittain oikeustieteen opiskelijoille sekä vastavalmistuneille. Palkkasuositukset perustuvat Lakimiesliiton vuosittain toteutettavasta Palkkatutkimuksesta saatuihin tietoihin yksityissektorilla vastavalmistuneille maksettavista mediaanipalkoista.  

Kyselystä selvisi, että lähes puolet yksityissektorilla työskentelevistä opiskelijoista saivat vähintään liiton suosituspalkkaa nykyisessä tai viimeisimmässä työsuhteessaan. Julkisella sektorilla työskentelevistä vastaava luku oli noin viidesosa. Suurta eroa selittää julkisella sektorilla yleisesti käytössä oleva harjoittelutukisetelijärjestelmä sekä kiinteät palkkaluokat korkeakouluharjoittelijoille. Lakimiesliiton palkkasuositukset vaikuttaisivat olevan laajasti erityisesti yksityissektorin työnantajien tiedossa. Yksityissektorilla työskentelevistä vastaajista noin puolet ilmoitti palkkaneuvotteluissa työnantajan tai työnantajan ja työntekijän yhdessä vedonneen liiton palkkasuosituksiin. Kyselyn tulokset eivät osoittaneet sukupuolten välisiä palkkaeroja opintojen aikana.  

Kyselyllä selvitettiin myös opiskelijoiden tekemän ylityön yleisyyttä. Oman alan töitä tehneistä vastaajista lähes 40 prosenttia ilmoitti tehneensä ylitöitä nykyisessä tai viimeisimmässä työsuhteessaan. Ylityötä on työnantajan aloitteesta tai määräyksestä tehty työ, jota tehdään 8 tunnin ylittävin osin vuorokaudessa tai 40 tunnin ylittävin osin viikossa.  

Ylitöiden määrä on edelleen korkea, ottaen huomioon, että moni opiskelija pyrkii edistämään opintojaan myös täyspäiväisen työn ohella. Ylityötä tekevien vastaajien määrä on tosin tasaisesti laskenut työkyselyiden tulosten perusteella viimeisten vuosien aikana (noin kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2017).  

Lakimiesliitto on selvittänyt opiskelijoiden suhtautumista palkattomiin harjoitteluihin työkyselyiden yhteydessä jo useamman vuoden ajan. Opiskelijoiden suhtautuminen palkattomiin harjoitteluihin on ollut vuosi vuodelta negatiivisempaa. Vuonna 2020 alle viidesosa vastaajista voisi kuvitella ottavansa vastaan työ- tai harjoittelupaikan, josta ei makseta palkkaa (pois lukien tiedekuntien järjestämät kuukauden harjoittelut). Luku on laskenut huomattavasti vuodesta 2016, jolloin vielä noin 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että voisi kuvitella ottavansa vastaan palkattoman harjoittelupaikan.   

Tänä vuonna työkyselyssä kartoitettiin myös koronatilanteen vaikutusta opiskelijoiden työllistymiseen. Kyselyn tulosten perusteella koronatilanne ei kokonaiskuvassa vaikuttanut opiskelijoiden työllistymiseen siinä määrin kuin aluksi pelättiin, vaikka tilanne johtikin joidenkin opiskelijoiden kohdalla esimerkiksi työn alkamisajankohdan siirtymiseen. 

Työkyselyn tulokset antavat Lakimiesliitolle kattavaa tietoa opiskelijoiden työllistymisestä sekä palkkatasosta. Hyödynnämme tuloksia liiton edunvalvonnassa. Kyselyissä esiin nousevat teemat ohjaavat toimintaamme ja tutkimustiedon avulla pystymme tarttumaan liittona ajankohtaisiin työelämän ilmiöihin. 

Verkkokyselyyn pääsi vastaamaan 6.-25.10.2020. Kyselyyn vastasi yli 800 opiskelijajäsentä ympäri maata.  

Liitteenä yksityiskohtaisempi raportti vuoden 2020 Opiskelijoiden työkyselyn tuloksista.

Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista saat Lakimiesliiton opiskelijakoordinaattoreilta Noona Hannilta ja Anni Marttalalta (opiskelijat@lakimiesliitto.fi).