Uutisen päiväys

17.12.2015← Takaisin

Vuorotteluvapaa säästökohteena

Hallitusohjelman edellyttämät 50 miljoonan euron vuosittaiset säästöt vuorotteluvapaajärjestelmän menoista toteutetaan vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa pidentämällä, vuorotteluvapaan enimmäiskestoa lyhentämällä sekä vuorottelukorvauksen tasoa laskemalla. Hallituksen esitys vuorotteluvapaalain muuttamisesta liittyy ensi vuoden talousarvioon ja on siten tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2016 alusta.

Työhistoriaedellytystä korotetaan
Kokoaikaisella työntekijällä samoin kuin työntekijällä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, on mahdollisuus sopia työnantajansa  kanssa vuorotteluvapaan käyttämisestä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta jäädä vuorotteluvapaalle.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä olevaa työssäoloaikaa ennen vuorotteluvapaan alkamista ehdotetaan pidennettäväksi nykyisestä 16 vuodesta 20 vuoteen. Työssäoloaika laskettaisiin edelleen työntekijän eläkelaissa tarkoitettujen työeläkelakien alaisten ansioiden perusteella. 

Työhistoriavaatimuksen pidentäminen vähentää vapaan käyttöä, sillä aiempaa harvemmilla työntekijöillä on täten oikeus vuorotteluvapaaseen. Työssäoloedellytyksen  korottaminen voimassa olevasta neljällä vuodella siirtää myös vuorotteluvapaan käyttämistä työuran loppupuolelle. Vuorotteluvapaan uusimisehto - eli uuden vuorotteluvapaan edellytyksenä oleva viiden vuoden työhistorian täyttyminen edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen - säilyy entisellään.

Vuorotteluvapaan kesto lyhenee
Vuorotteluvapaan enimmäiskesto lyhennetään 360 päivästä 180 päivään. Vähimmäiskesto säilyy 100 kalenteripäivässä. Tulevaisuudessa vuorotteluvapaata ei ole mahdollista jaksottaa, vaan vapaa on aina pidettävä yhdessä jaksossa. Kun vapaan enimmäiskestoa lyhennettiin, ei vapaan jaksottamista katsottu enää perusteltuna. Vuorotteluvapaata olisi kuitenkin mahdollista em. kestoa koskevien rajojen puitteissa pidentää. Pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

Korvauksen taso kaikilla sama
Hallituksen esityksen mukaan vuorottelukorvauksen taso on kaikilla vuorottelijoilla 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi työttömänä ollessaan oikeus. Eli esityksessä poistetaan pitkän työuran tehneiden korkeampi vuorottelukorvaus. Lapsikorotuksia ei edelleenkään oteta huomion vuorottelukorvauksessa. Esimerkiksi 4 500 euron kuukausituloilla vuorottelukorvauksen suuruus tulee kaikilla, siis työuran pituudesta riippumatta, olemaan noin 66 euroa päivässä. Vuorottelukorvaustahan maksetaan viideltä päivältä viikossa ja se on veronalaista tuloa.

Muutokset voimaan ensi vuonna

Hallitus esittää, että vuorotteluvapaata koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2016. Muutokset eivät kuitenkaan vaikuttaisi vuorotteluvapaan pitämiseen, jos vuorotteluvapaasopimus on tehty vuonna 2015 ja vuorotteluvapaa aloitetaan viimeistään 31.3.2016.

Kirjoittaja VT Taru Turunen on Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja. Artikkeli on julkaistu Lakimiesuutiset -lehden  numerossa 7/2015.